tausta

torstai 17. huhtikuuta 2014

Kuka haluaa olla Salikissa?!


Tyttö pumppaa pumppaa puna poskella. Tyttö pumppaa pumppaa kunnes oksennat.
Tyttö pumppaa kunnes tiput hikeen. Sit pumppaa lisää kunnes vittu itket.

Heti alkuun yllytetään ajamaan itsensä loppuun ja se ei todellakaan ole terveellisen salitreenaamisen tarkoitus. Tällainen musiikkityyli vetoaa nuoriin, mutta mitä sanat tekevät nuoren mielelle ja itsetunnolle?

Astun salille kuin saluunaan. Oot tekee takareisii makuultaan, sori beibe, anna meitsi avustaa. Aluks vaan haluun sanoo et se on sattumaa, et jalkapäivänäs jään tänne asumaan.
Hiki joka otsallas kuultaa kun nostat ja pumppaat saa mut näkee kropastas unta.
 Ja mun on oltava sun kans niin kuumaa ja kaunist, vierest tuun pumppaamaan hauist.
 Sun gluteus maksimus on upeus maksimus, ja naamaskin justjajust 8+, en haluu malliliisaa vaan salikissan joka pelkää katabolia paniikissa.
Naisen keho on luontoäidin taideteos ja mul on just kovin taiteellinen vaihe menos, sunlaisen naisen takii mäkin hankin salikortin ja tuun jauhaa vaik sul on napit korvil.

Nainen suorastaan esineellistetään tässä ja se oksettaa! Ja miksi pitää antaa ulkonäöstä kouluarvosana? Jos ”naisen keho on luontoäidin taideteos”, eikö sitä pitäisi kunnioittaa sellaisena eikä rääkätä sairaalloisesti?

Transseissa katon sua, tanssimas haluun olla vankilas reisies välissä vankinas. Ampiaisvyötärös kutsuu mun käsii siis ihan turha suuttuu ku lääpin.

Jälleen esineellistämistä. Nainenko ei saisi suuttua siitä kun joku käy käsiksi ilman lupaa? (Sallan sisäinen feministi suuttuu.)

Hei Pirkko sul on reisissäs luonnon voimaa mee kirkkoon jos oot ettimäs kuoropoikaa.
Jos naamassas häviit ni se muotos voittaa. Voitais treenata yhes kunnes kuolo koittaa.
 Sua on siisti katella kun pidät pepun timmin mavella, siis miten olis sä ja mä ja Viivi Avellan. Passaa stringis hameeln alt, salee maistut villivadelmalt.
Sä oot varmaan baarin paras saalis siis nappaa takkis, tuu mun luo syömään parsakaalis, kaseiinis, mä vannon et varmaan nautit jos oot lukossa mä hieron sun jalkas auki.

”Jos naamassas häviit ni se muotos voittaa.” Pitääkö aina olla se kaikkein kaunein, laihin, ihanteellisin? Eikö se riitä, että kannat itsesi ylpeästi juuri sellaisena kuin olet?

Oli tiet jotain bulkil, tarjoon sulle mansikkasmoothien ja puristan sun mallikast buutii.
En haluu olla mulkvist mut kerron asiat julki. Et oo mitään jos perse ei käy lattias kultsi,
mä vain ihailen kisulia, vinopenkis chillainen ja mittailen figuurias.

Enää ei tunnu riittävän se, että yrittää parhaansa. Pitää olla enemmän, ja ihan saman tien, vaikka sitten senkin uhalla että terveys menee lopullisestikin tai sairastuu vakavasti esimerkiksi syömishäiriöön.

Sun joka toistos on kivulias ja vaik oot frendin kaa salil ni tauoil on vitun hiljast.
Sä voit skippaa kaiken muun mut ei treenei, etkä sä tee safkaa sä teet supersettei.
 Ja turha sanoo ettei tää biisi klikkaa, pari toistoo et kehtaat olla beachin likka.

Onko aina pakko olla parhaassa mahdollisessa rantakunnossa? Eikö rannalle saa mennä muut kuin Salikissat?

Tehään niin et eka spottaan kuin hyvin kyykkäät sit tuut meille mun vatsoille pyykit pyykkää. Ja kun mennään lakanoitten väliin, niin tissitkin on jees mut mä tuun pakaroitten väliin

Kun kuulimme kyseisen biisin ensimmäistä kertaa, olimme melko sanattomia. Sanattomuuden jälkeen nousi raivo ja paha olo, toiselle meistä paha olo tuli ihan fyysisesti. Video sai tunteet vain voimistumaan. Millaisen kuvan se oikein antaa nuorille? Nuorten elämässä tapahtuu muutenkin paljon ja oma keho tuntuu vieraalta ja epävarmalta, tällainen kappale vain hämmentää entisestään. Salilla treenaaminen on hyvä harrastus mutta ihmiset, tehkää sekin kohtuuden rajoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti